Laitetaan vielä pari kuvaa oikean puolen runkoaisasta, ennen ja jälkeen maalauksen. Välillä Suomen Vahinkotarkastuksen edustaja kävi tarkastamassa, että korjaus on tehty ohjeiden mukaisesti.
Kategoria: Autot (page 10 of 15)
Autot-osiossa esitellään pajalle.com projektiautoja… kolarikorjauksia, tuunauksia, stailauksia, ties mitä.
Tässä hieman muita juttuja, joita Skodaamme vaihdettiin.
Alkuun muutama kuva lähtötilanteesta. Molemmat aisat olivat hiukan kiertyneet. Vasen (kuskin puolen) aisan päätylappu oli hiukan taipunut, oikea oli pahemmin kärsinyt.
Oikealla puolella irroitettiin ensin aisan päätylappu. Sitten leikeltiin vaurioituneet osat pois ja otettiin varaosa-aisasta vastaava palanen tilalle.
Kuinka ollakaan, Pirkkalan AVK:lla satuttiin purkamaan samoihin aikoihin takapäähän kolaroitu Superb. Hienointa hommassa oli, että tämä auto oli täsmälleen saman värinen kuin projektimme. Niinpä roudattiin pakettiautollinen varaosia kotikulmille. Purkuautosta saatiin pintaosien lisäksi mm. vähän käytetty ilmastoinnin kompura ja laturi, jotka muuten olisivat olleet kalliita komponentteja uusittaviksi. Myös oikea xenon-umpio tarttui mukaan.
Oven purkaminen alkaa irroittamalla verhoilusta ylhäältä diskantin ritilä sekä keskeltä kahvan pinta. Näiden alta löytyy kolme torx-ruuvia, ja oven alareunasta pari lisää. Nämä auki ja sitten vain kampeamaan verhoilua irti. Joskus saattaa kiinnikkeitä hajotakin. Tällä kertaa ei. Sitten vain sähköjen liittimet ja avausvaijeri irti ja “pahvi” on kädessä.
Verhoilun irroittamisen jälkeen lasia lasketaan hiukan (tähän tarvitaan vielä sähköt päälle oveen) jotta saadaan lyötyä muovisokat irti ja lasi nostettua yläkautta pois paikaltaan. Sitten sähköt irti. Saranoiden välissä on liitin, joka aukeaa kun painaa suojakumin yläreunasta alaspäin. Kuvaa ei tullut otettua, mutta tämän jälkeen irroitettiin oven keskeltä ruuveilla kiinni oleva pelti, jossa on lasinnostimen moottori kiinni. Sitten lasinnostin pois. Moottori piti tässä välissä irrottaa itse nostimesta.
Yllä kuvassa varaosaovi ja johtosarja. Johtosarja ja kaijutin piti vaihtaa, koska projektiautossamme on Skoda Soundsystem, jota ei varaosaovessa ollut. Kajarissa ja johtosarjassa siis hieman eroa. Sinänsä vaihdos ei ollut työläs. Kaijutin oli pop-niiteillä kiinni, ne piti ruuvata irti ja niitata toinen kajari tilalle. Myös ovessa oleva airbagin anturi oli AVK:lla porailtu irti, sekin piti siirtää auton alkuperäisestä ovesta.
Lopuksi vain kasaillaan päinvastaisessa järjestyksessä. Jotain yksityiskohtia kuten peilin irroittaminen jäi dokumentoimatta, mutta melko suoraviivaisesti lähti sisäpuolelta pintamuovi irti vääntäen ja ruuvit irroittaen.
Kevät 2011 ja Heikille toinen perheenlisäys. Seat alkoi käydä pikkaisen ahtaaksi. Mikäs siinä, ei muuta kuin Espoon AVK:lle ostoksille. Mukaan tarttui jälleen kakkis, tällä kertaa mallia Superb. Kakkismies on aina kakkismies.
Kojataulu siis pitää aina airbagien laukeamisen jälkeen vaihtaa, koska matkustajan puolen bagi tulee kojetaulusta läpi. En tiedä mikä järki siinä on, että se matkustajan bagi ja turvavyö pitää aina pamauttaa vaikkei siinä ketään istukaan. Autossa on kuitenkin penkissä tunnistin joka muistuttaa matkustajaa turvavyöstä, kunnes sen kiinnittää. Tulee vaan korjaaminen pari tonnia kalliimmaksi kun pitää se kojetaulu, bagi ja turvavyö uusia.
Ja sitten vain kaikki päinvastaisessa järjestyksessä nippuun…
Keväällä 2009 alkoi Audi käydä yhtäkkiä ahtaaksi. Heikille oli esikoinen tulossa ja 2-paikkaisena Audi joutui lähtemään kiertoon. Sääli oli luopua kun kesäkin oli vasta aluillaan.
No, Peksi oli jo jonkun aikaa seuraillut Espoon AVK:lla ollutta Seat Leonia ja alkoi puhua, että kannattaisi varmaan hakea pois. Heikki ei Leonia ollut oikein vaihtoehtona miettinytkään, mutta kun sen sieltä halvalla sai, niin piti sitä sitten palata takaisin Leonin omistajaksi. Audiahan edelsi edellisen sukupolven TDI-Leon. Hauskoja yksityiskohtia oli se, että molemmat Leonit, edellinen ja tämä uusi, sattuivat olemaan aikalailla vastaavat; mallisarjan tehokkain diesel (TS vs. FR), ostettu Espoon AVK:lta käytännössä kuvien perusteella ja värikin vielä sama. Lopulta vauriotkin osoittautuivat aikalailla samanlaisiksi. Tässä uudessa tuli korjaus kalliimmaksi, kun piti sisustaan uusia turvalaitteita.
Kuskin puolelle tuli siis uusi umpio, hanttarin puolelle ostin korjaussarjan, jolla ehjätään katkenneet kiinnityskorvakkeet. Marmoritiskiltä siis saa muutamalla kympillä ”varaosakorvat”, jotka ruuvatan kiinni katkenneiden tilalle, ei tarvitse ostaa kokonaan uutta umpiota.