Keväällä 2009 alkoi Audi käydä yhtäkkiä ahtaaksi. Heikille oli esikoinen tulossa ja 2-paikkaisena Audi joutui lähtemään kiertoon. Sääli oli luopua kun kesäkin oli vasta aluillaan.
No, Peksi oli jo jonkun aikaa seuraillut Espoon AVK:lla ollutta Seat Leonia ja alkoi puhua, että kannattaisi varmaan hakea pois. Heikki ei Leonia ollut oikein vaihtoehtona miettinytkään, mutta kun sen sieltä halvalla sai, niin piti sitä sitten palata takaisin Leonin omistajaksi. Audiahan edelsi edellisen sukupolven TDI-Leon. Hauskoja yksityiskohtia oli se, että molemmat Leonit, edellinen ja tämä uusi, sattuivat olemaan aikalailla vastaavat; mallisarjan tehokkain diesel (TS vs. FR), ostettu Espoon AVK:lta käytännössä kuvien perusteella ja värikin vielä sama. Lopulta vauriotkin osoittautuivat aikalailla samanlaisiksi. Tässä uudessa tuli korjaus kalliimmaksi, kun piti sisustaan uusia turvalaitteita.
Leon on vuosimallia 2008 (alkuvuonna rekisteröity) ja mittarissa oli karvan alta 30 tkm. Sisältä uudenveroisessa kunnossa. Auto ehti olla AVK:lla jopa pari kuukautta. En tiedä miksi ei kenellekään kelvannut.
Ensin puskurin jämät ja konepelti pois, jotta pääsee pikkuhiljaa tarkemmin tutkimaan onko mitään yllättävää ja kallista hajalla.
Kuskin puolen runkoaisan pää on hieman vääntynyt, pikku juttu oikaista. Myöhemmin runkoaisan päätylappu meni myös vaihtoon, kun sellainen sattui sopivasti löytymään.
Puskuripalkki vääntynyt päin kennopakettia.
Tässä sitten keulan kallein paketti: Ilmastoinnin kenno, syyläri ja välijäähdytin flekteineen.
Isompi flekti oli painanut ahtoputken lyttyyn, ja putki taas starttimoottoriin. Startti meni myös vaihtoon. Löytyi onneksi uudenveroinen käytettynä purkaamolta.
Tuollainen läjä sitä romua sitten tuli illalla purettua tuosta pois (kuvassa taka-alalla olevat peltivanteet ja äkeen osat eivät tosin kuuluneet Leonin varusteisiin). Pientä muovisilppua on aika paljon. Tästä alkoi sitten ostoslistan laadinta… listasta tuli aika pitkä.
Tuossa keulalta purettuna kaikki rikkinäinen.
Tämän verran oli jäänyt jäljelle kuskin puolen umpiosta. Tuossakin on silti paljon rahanarvoista osaa. Pelkkä umpio kun maksaa uutena vajaa 400 euroa, ja se ei vielä sisällä ohjauselektroniikkaa ja polttimoita. Ne sai siirrettyä vielä tuosta risasta umpiosta… bi-xenonit ja kaarrevalot toimivat kun myöhemmin niitä pääsi koittamaan.
Kuskin puolelle tuli siis uusi umpio, hanttarin puolelle ostin korjaussarjan, jolla ehjätään katkenneet kiinnityskorvakkeet. Marmoritiskiltä siis saa muutamalla kympillä ”varaosakorvat”, jotka ruuvatan kiinni katkenneiden tilalle, ei tarvitse ostaa kokonaan uutta umpiota.
Finnish 
English