Teslaan väriä

Hups kun pääsi venähtämään tämä päivitysväli taas liian pitkäksi. Mahtaako enää muistaakaan, mitä kaikkea vuosi sitten tapahtui.

Auto tosiaan piti saada liikkeelle. Autosta oli hävinnyt kokonaan ns. pelastussilmukka, eli frunkista löytyvä lenkki, joka palomiehillä on ohjeena katkaista. Tämä katkaisee autosta korkeajännitteet pois. Auton ”läpi” eri HV-laitteiden kautta siis kiertää piiri, jonka osana tämä silmukka on. Jos piiri menee jostain kohtaa poikki, akun hallinta katkaisee 350 voltin sähköt autosta pois.

eBaystä hommattu silmukka paikalleen, mutta auto ei edelleenkään inahtanut. Mielessä kävi, onko ajovoima-akussa oleva pyrosulake lauennut, mutta tarkastuksessa sekin oli ehjä. Etsittiin sitten muita sulakkeita, kunnes selvisi, että frunkin sulakekotelon kyljessä on pyrosulake, joka oli lauennut.

Tesla ei tietenkään myy näitä sulakkeita ulkopuolelle, niin piti taas improvisoida. Täysin sama osa löytyy mm. Audin eri malleista – ainoa ero liittimessä oleva muoviosa, jonka pystyi vaihtaaan sulakkeesta toiseen. Näin saatiin sulake vaihdettua ja vihdoin alkoi akusta kuulua kontaktorien ”naks-naks” -äänet ja myös auto saatiin omin voimin liikkumaan. Oli hieno hetki.

Lokakuun lopulla koitti joulu, kun Teslalle tehty iso tilaus saapui. Lähes 15 000 euron edestä uutta osaa.

Ihan kaikki ei tilauksessa mennyt putkeen. Nokkapellin nurkka oli hiukan taipunut

Myös nokkapellin saranaan tuleva pinnapultti oli irti.

Nokkapelti saatiin kuitenkin korjailtua kuntoon. Tesla tuli tässä vähän vastaan. Olisivat vaihtaneetkin pellin, mutta ei ollut aikaa odotella, joten Tesla sitten myöhemmin tarjosi muutamaan jälkitoimitukseen ilmaisia rahteja.

Seuraavaksi vaihdettiin tuulilasi. Tässä kohtaa auton väriä ei vielä oltu päätetty vaihtaa… jos se olisi ollut tiedossa, olisi auto maalattu ennen lasin asennusta.

Lasin asennuksen jälkeen jatkui keulan kasailu.

Kuskin puolen lokasuojassa oli pikku vika, korjattiin

Muutamaa päivää ennen kuin auto oli maalauskunnossa, ilmoitti maalari, että jos oikeasti haluan vaihtaa väriä, nyt pitää päättää. Siitä se ajatus sitten lähti – jos kerran puoli autoa maalataan joka tapauksessa, niin pikku homma sitten purkaa loputkin ja vaihtaa väriä. En ole ikinä tykännyt mustasta, koska se näyttää lähes aina likaiselta. Niinpä alkoi sitten purkurupeama, jossa purettiin ovet ja takaluukku, irroitettiin kattopaarteen kromilista yms.

Ilmajousitus ei vielä tässä vaiheessa toiminut ja oltiin tontissa. Uuniinkin mentiin laudanpätkien avulla.

Väriä mietittiin pitkään, ainakin kolme tuntia. Lopulta löytyi sopivan tyylikäs väri, mikä oli kaukana kaikista Teslan vakioväreistä. Audin Exclusive-värikartaston Mocha Latte. Valitettavaa oli, että se oli vaan niin exclusive, että sekoituskaavaa ei löytynyt sitten mistään.

Jostain sitten selvisi, että Fiatin/Chrysterin Mocha Latte on käytännössä sama väri – tai ainakin hyvin hyvin lähellä, joten sillä sekoiteltiin.

Alkuun vaati vähän totuttelua, mutta kyllä siihen aika pian rakastui.

Sumarit olivat yllätys kyllä muuten ehjät, mutta pientä naarmua, joten ne korjattiin.

Hauska hetki kävi, kun Gullansin korjaamolle tuli tuulilasin vaihtoon Fiiatti. Kuinka ollakaan, Mocha Latte!

Kikkailemalla ilmajousitukseen saatiin sen verran painetta, että auto saatiin ns. ajokorkeuteen ja päästiin säätämään pyöränkulmia. Tässä kohtaa paljastui, että yksi tukivarsi oli vielä hieman vääntynyt ja se piti vaihtaa.