SVT:n tarkastuksen jälkeen kasailu eteni vauhdilla, kunhan auto oli ensin kuskattu takaisin omalle tallille.

Käyttöautosta ja Rinta-Joupilta Porista tuli reilulla kolmella tonnilla varaosia.
Etukulmaan joutui vaihtamaan melkein kaiken. Töötti oli jäänyt ehjäksi, mutta mm. pesureiden säiliö ja ilmastoinnin putkia joutui uusimaan. Kuvassa taustalla näkyvän vetoakselin sisempi nivel oli “korkannut”, mutta se ei vaatinut muuta kuin kasaamisen, vaihtaa ei tarvinnut.
  • Superbin kardaani on melko pitkä
  • Muutama kuva myös pakoputkistosta.
  • Lambdoja neljä.
Kasailu alkoi altapäin, eli pohjaan lyötiin paikalleen uudet lämpösuojapellit ja kardaani ja pakoputki takaisin paikalleen.
Koneen kylkeen pulttailtu muutama uusi osa, mm. laturin ja kompuran kiinnityspalikka ja öljynsuodattimen jalka.
Laatikosta käytettiin irti mekatroniikan suojakansi, koska sen yhteen kulmaan oli tullut pieni osuma ja jouduttiin pieniin oikomistoimenpiteisiin.
Tässä etupää alkaa olla pikkuhiljaa nipussa. Superbin keula on melko yksinkertainen kasata. Puskuri ei kauhean monella ruuvilla ole kiinni.
Vasta kasailuvaiheessa tuli irroitettua lämpöpelti kannen takapuolelta. Helpotti huomattavasti downpipen kiinnittämistä.
Eihän sitä tietenkään ihan vakiokorkuisella autolla kehtaa ajella. Alle pultattiin KW:n Street Comfort alusta. Takaa pudotettiin niin alas kuin säätöjä riittää, edessä jäi vajaa 3 cm varaa vielä pudottaa.