Ekana piti saada auto liikkumaan, joten jarrut piti herkistellä ihan ekana. Tilattiin uudet levyt ja palat joka nurkkaan, 170 euroa.
Vasen takajarru oli aikalailla umpipuuta. Ei ihme.
Vanhoista paloista irtosi pinta. Näytti olevan Ferodo. Toisella puolella Lucaksen palat…
Uutta osaa paikalla.
Kalusto kerrankin kohdillaan Peksin hallissa. Kaksi kakkista, yksi ykkis.
Tänään ei vielä saatu laatikkoa lattialle, mutta jo purkuvaiheessa laatikon päältä kerätyt näytteet antavat viitteitä siitä mikä kytkimessä mahdollisesti on pielessä…
Oikealla etukäteen ostettu varaosa, vasemmalla silppua, mitä tuli kerättyä laatikon päältä, vaihteiston vivuston ympäristöstä. Ei liene epäilystä onko painelaakeri sökö…
Loppuun vielä hiukan kuvia paljon mielipiteitä herättäneestä ulkoasusta. Pohja oli yllättävän hyvässä kunnossa, ei tässä hitsaushommiin taida joutua lainkaan.
Sammalta ja jäkälää. Vai onko tuo harmaampi joku toinen sammallaji?
Jetta pääsi vuosien jälkeen sisätiloihin! Syncro-kelit lähestyy, koitetaas jos sais vuosien jälkeen Jettaan leiman. Jetta jäi vuosia sitten seisomaan, kun kytkin antautui, eikä ollut aikaa eikä intoakaan pistää kuntoon. Nyt jostain löytyi hiukan kipinää, uusi kytkinpaketti on hommattuna ja jarrutkin on tarkoitus uusia.
Ei kellään olis tiedossa Flairin, eli isoja puskureita?
Alla vielä kuva missä jamassa Jetta oli pari kuukautta sitten.
Mitenköhän nämä Heikin kakkikset nyt ovat jääneet vallan maalle puiden alle seisomaan. Liikaa Skodia pihassa! Ostakaahan Octavia pois!
Taaimmaisena Jetta odottelee kytkinvikaisena uutta tekniikkaa. Keltaisella ajetaan kilpaa n. kerran kuukaudessa, ehtii välillä vähän seisomaankin siis. Ja sinisellä jenkki-kakkiksella nyt vaan ei ehdi ajamaan.
Sisustan siniharmaa verhoilu vaihtui tummempaan. Mustat lattiamatot ovat myös Rallyestä…
… kuten myös jakkarat. Recaroissa kelpaa viedä Jettaa nelipyöräluisussa 🙂
Konehuone valmiina. Kaikenlaista pientä sähkömurhetta oli ja niitä ihmeteltiin viikkotolkulla, mutta viimein väärin kytketyt johdot löytyivät ja auto alkoi pelata normaalisti.
Sitten enää tehomittaus Sporttiauton nelivetodynossa ja kasassa oli tarvittavat paperit muutoskatsastukseen.
Autohan ei koskaan ole valmis… mutta eiköhän tällaisena nyt mennä talvi ja kevät 2008.
Jetan konehuone maalailtiin kotitallilla, jonka jälkeen auto kasailtiin ajokuntoon ja siirrettiin varsinaisten pohjatöiden tekoa ja maalausta varten Autoasennus J. Järvenpään tiloihin. Tässä konehuone maalattuna ja hiukan jo johtoja ja jarruosia asenneltuna.
Myös sisältä lattia maalattiin samaan sävyyn.
Sitten tosiaan auto ajokuntoon. Keulalla näkyy Rallyen melko kookas välijäähdytin.
Tässä Järvenpään nosturilla pohjien tekoa…
… ja sitten jo yhtäkkiä takaisin kotona uusi maali pinnassa. Värisävy on New Beetlen Harvest Moon Beige. Muistuttaa pahasti saksalaista taksia 🙂
Samalla kun auto oli maalauksessa, siistittiin hiukan verhoiluja. Kattoluukku oli joskus vuotanut vettä sisään ja kattoverhoilu oli aika kamalassa kunnossa. Kattopahvista revittiin pinta irti ja tilalle liimattiin uutta vaaleanruskeaa kangasta. Samalla kankaalla verhoiltiin myös vaaleat C-pilarin muovit ja kattopaneeli. Ei mennyt kuitenkaan ihan putkeen kerrasta, pitää tehdä vielä uusiksi… paremmalla liimalla.
Ruosteiden rapsuttelun vuoksi akselit pudotettiin pois, ja siinä lattialla katsellessa päätettiin päivittää hieman jarrupuoltakin. Sekä eteen- että taakse otettiin Rallyestä peräisin olevat levyjarrut.
Tässä kuvassa moottori, vaihteisto ja etuakseli lähdössä pois tieltä. Jarrupäivityksen lisäksi myös tekniikkaa piristeltiin, konehuoneeseen lisättiin Rallyen G-ahdin ja välijäähdytin putkineen. Samalla päivitettiin sähköt ja moottorinohjaus vastaamaan Rallyetä (eli siis myöhäisempien mk2:n sähköjä)
Sähköjen päivittämisen vuoksi kojetaulukin otettiin pois.
Tässä niitä vanhempia sähköjä lähdössä kaatopaikalle…
Rallyen varusteisiin kuului ABS-jarrut, joten ne sitten päätettiin pistää myös tähän Jettaan, samalla kun niitä jarruja muutenkin päivitettiin. Yllätykseksi ne jopa toimivat ihan heti kerrasta, vaikka jarrut luovuttaneella Rallyellä ei oltu ajettu vuosikausiin.
Tulipelliin piti tehdä muutama reikä lisää, jotta poljinasetelma ja ABS-pumppu saatiin autoon kiinni.
Takapään johtosarja siirrettiin myös Rallyestä (koska se Jetan alkuperäinen ei sopinut suoraan yhteen uudempien sähköjen kanssa), mutta sitä joutui hieman jatkamaan.
Samalla kun laatikko oli lattialla, käytettiin etuperä irti ja uusittiin hieman stefoja yms. tiivisteitä. Syncrossahan etuperä pultataan normi etuvetoisen oikeanpuoleisen vetoakselin laipan tilalle (jolloin vetoakseli on siis etuvetoisen vastaavaa lyhyempi).
Joskus on väitetty, että Golfit ja Jetat on rakennettu lämmityslaitteen kennon ympärille. Tuo ei ihan pidä paikkaansa, sillä osa malleista on oikeasti rakennettu sähköpeilien johtosarjan ympärille.
Tässä varaosa-Rallyen sisustaa purettuna johtosarjan irroituksen jäljiltä. Johtosarjahan kulkee kojetaulun takana olevien äänieristemattojen alla.
Polttoainetankin täyttöputken takaa löytyi lopuksi vielä pari nyrkinmentävää reikää. Täyttöputken kiinnityksestä ei ollut jäljellä juuri mitään…
Tässä paikka hitsattuna. Muutenkin tuo pohja oli sitten melko haperossa kunnossa. Sitä oli jo aiemmin paikkailtu sieltä täältä, mutta käytännössä kaikki paikat ja vähän enemmänkin piti tehdä uusiksi. Pelkästään ruosteiden ja vanhojen massojen poistamisessa vierähti päivätolkulla aikaa.
Läpikäydyt alueet suojattiin ruosteenestopohjamaalilla ja vielä pääosin polyuretaanimassalla, joka suojaa saumakohtia mm. kiveniskuilta.
Myös etupyöränkaarista kantit taitettiin sisään ja naputeltiin myös hieman ulospäin, jotta samat ET30 vanteet mahtuvat myös eteen.
Myös etupyöränkaarista kantit taitettiin sisään ja naputeltiin myös hieman ulospäin, jotta samat ET30 vanteet mahtuvat myös eteen.
Myös etupyöränkaarista kantit taitettiin sisään ja naputeltiin myös hieman ulospäin, jotta samat ET30 vanteet mahtuvat myös eteen.
Eturunkoaisat olivat myös hieman päässeet ruskettumaan… noh, kunnon hierominen ja vastaavat suojaukset päälle.
Uutta takakaarta meinattiin ensin levittää samaan tyyliin kuin aiemmin Corradossa, mutta 9″ ET30 vannetta sovitettaessa huomattiin, että kantin poistaminen (oikeastaan se taivutetaan samaan tyyliin kuin uudemmissa autoissa) riittää, eikä rengas tai vanne ota missään vaiheessa kaareen kiinni.
Takakaaren ulompi pinta ja sisemmästäkin kantti pois leikattuna.
Tällaisella madalluksella camperkin alkaa olla ”kohdallaan” 🙂 Ja ei muuta kuin ilmajousikauppaan?
Tässä sitten kaari jo valmiina. Pintapelti siis taivutettiin sisemmän kaaren ympärille. Kaaria ei siis lainkaan hitsattu toisiinsa, vaan pellit liimattiin koriliimalla.
Lähikuvaa sisäpuolelta.
Tällä setillä 9″ leveä vanne ET30:llä mahtuu nippanappa kaaren taakse, ja silti kaari näyttää päällepäin vielä täysin alkuperäiseltä.
Mäeltä löytyy onneksi myös tällainen varaosa-auto… tästä saa etulokasuojat, takaoven ja jotain muuta pientä. Huomaa ihanan retro paneeli takavalojen välissä 🙂
Kevään 2007 katsastus alkoi lähestyä, ja tiedossa oli, että autosta löytyy hiukan haperoa peltiä, eikä sitä ihan sellaisenaan kehtaa mennä konttorille näyttämään. Helmat olivat molemmat vaihtokunnossa, samoin takasisälokasuojien etu- ja takaosat. Ja sitten kun sitä alettiin tarkemmin pöyhiä, löytyi vähän enemmänkin itsattavaa…
Helma auki leikattuna. Sisältä sentään edes käyttökelpoinen.
Iskarin takaa sisälokasuoja paikkailtiin ensi töinä.
Kesällä 2006 Heikki muutti takaisin synnyinseuduille Pohjois-Satakuntaan. TKL:n siniset kulkevat seudulla hieman harvakseltaan, joten piti ostaa toinen auto, jotta tyttöystäväkin pääsee töihinsä. Pari viikkoa asiaa pohdittiin ankarasti. Budjetti oli kymppitonni, ja muutamaa neloskoppaista GTI-Golfiakin tuli koeajettua.
Lopulta se ajatus sitten välähti. Kaverilla oli Jetta kaupan, joten ei muuta kuin ”paluu juurille”, ja kakkoskoppaisen puikkoihin. Eikä tämä Jetta ole mikä tahansa Jetta, vaan aito ja alkuperäinen nelivetopeli, Syncro-Jetta… ja vielä ns. Suomi-autokin.
Jetta tuli alunperin 13″ vanteilla, ensimmäisessä kuvassa sitä on jo tuunattu hulppeilla 15″ peltivanteilla. Voimanpesänä toimii 330tkm ajettu 90-heppainen 1.8 (GU). Velipoika hankki Cabrioonsa edullisesti 16″ x 9″ Borbetit (Design R ET30), mutta eiväthän ne siihen tietenkään sopineet… mutta Jettaan sopii tottakai!
Sisältä auto on perussiisti. Kattoluukku kuuluu varustukseen tottakai, samoin alkuperäinen keskuslukko. Kojetaulua koristaa VDO:n vakionopeussäätimen ”tappi”. Takapenkin erikoisuuksiin kuuluu kippaava selkänoja… ei löydy etuvetoisesta.
