Vento TD

Heikin aiempi kulkupeli, kolariautosta korjattu Jetta oli palvellut jo pitkään. Vähitellen oli alkanut kuitenkin tehdä mieli uudempaa kulkupeliä... Marraskuussa 2001 sitten tuli sopiva "aihio" vastaan. Pekka oli netistä bongannut lupaavan, tottakai kolaroidun Venton.

Heikki ei ehtinyt nähdä autosta kuvaakaan (työmatkalla ulkomailla), mutta Pekka sai suostuteltua ostamaan kimppaan tuollaisen punaisen volkkarin Autovahinkokeskukselta. Vuosimalli '96, mittarissa reilu 230tkm.

Kuten kuvasta näkyy, on auto saanut tällin vasempaan etukulmaan. Etupyörä on siirtynyt taaksepäin ja moni muukin etupään osa on kärsinyt vaurioista. Pekka kuitenkin kolariautoexperttinä arvioi että vahingot eivät ole hirmu kalliit ja suurin osa tarvittavista osistakin löytyisi omista tai kaverin varastoista.

Vasen A-pilari on työntynyt hieman ylöspäin ja katossa on lommo. Pitäisi kuitenkin oieta kunhan auto saadaan korinoikaisupenkkiin kiinni. Pekka ainakin on vakuuttunut. Tuulilasi on hajalla mutta uusi on jo hankittuna. Peili pitäisi vielä jostain löytää.

Turvatyyny on suorittanut tehtävänsä. Edellinen omistaja on asentanut rattiin auton kanssa sävysävyyn "sopivan" suojuksen. Ensimmäinen osa mikä autosta purettiin pois :-)

Nokkapellistä ei enää kalua tehdä. Kiitos yli-innokkaille palomiehille, nokkapelti on ollut pakko saada auki. Tilalle laitetaan Golfin nokkapelti ja samalla keula muutenkin laitetaan Golfin keulaa vastaavaksi eli laitetaan kolmos-Golfin valot, maski ja puskuri. Venton puskurikin kävisi mutta kun sieltä varastosta niitä Golfilaisia löytyy...

Lokasuoja hiukan peilailee...

Etupyörä oli siis siirtynyt taaksepäin "jokusen" sentin. Kuvassa suora (vas) ja vääntynyt alatukivarsi.

Vaihdelaatikon korvasta (josta laatikko kiinnittyy apurunkoon) oli murtunut yksi kolmesta kiinnityskohdasta. Vaihtoon.

Napa oli vääntynyt (vasemmalla). Vaihtoon.

Vetoakseli myös kiero. Vaihtoon.

Iskunvaimennin myös kierouden vuoksi vaihtoon.

Airbagin lisäksi lauenneet olivat myös turvavyön kiristimet... vyöt siis vaihtoon myös.

Etukehikko oli rikki keskeltä, nokkapelti oli väännetty väkisin auki. Myös avausvaijeri on poikki.

Tässä kuvassa on jo paikalla ehjää osaa: napa, vetoakseli, alatukivarsi, iskunvaimennin yms. Jarrutkin jo pelaavat kun katkennut jarruputki vaihdettiin. Kuvassa näkyy vielä vääntynyt puskurin kiinnityskorva joka myös menee vaihtoon. Muuten pitäisi selvitä isolla vasaralla.

Helma on hieman sisässä ja ovi aika pahassa jamassa.

Helma pitäisi saada oiottua ja ovi menee vaihtoon.

Kuvassa vanha ja "uusi" pikkuvikainen ovi. Näistä kahdesta Pekka taikoo yhden priiman kuskin oven.

Originaalista ovesta hyötykäytetään takakulma.

Tässä jo suora ovi ja korjauspala paikoilleen hepattuna. Jos joku sanoo, voi sanoa että oveen on vaihdettu pala, siis se etuosa :-)

Vielä kerran: lommoinen takakulma vaihdettuna suoraan. Sipaus kittiä ja kunnon ruostesuojaukset sisälle ja ei uudesta erota!

Tässä jamassa oltiin 12.11.2001. Alla Jetan 17" vanteet. Aika traktori on ja viimeistään keväällä sitten alustasarja tilaukseen.

"Uusi" puskurin kiinnityskorva paikallaan. Kohta pääsee sovittelemaan puskuriakin.

19.11.2001. Vento kävi koripenkissä. Kuvassa auto on juuri vedossa.

Penkissä auto laitetaan helmoistaan neljästä kohtaa kiinni ja sen jälkeen voimakkaalla sylinterillä kiskotaan koria eri kohdista haluttuihin suuntiin.

Pikkuisen piti tehdä käsityötäkin, kori olikin yllättävän vaikea saada mittohinsa. Pekka arveli ennalta että olisi selvitty muutamalla vedolla mutta lopulta saatiin hieroa koko päivä mutta hyvä siitä lopulta tuli! Samalla mietittiin että alapalkki menee vielä todennäköisesti vaihtoon, se on vääntynyt ja ei jaksa alkaa sitä oikoa kun suora löytyy kaverilta.

Helma vedeltiin ulos ihan perinteisin keinoin vetovasaralla.

Ovet, lokasuoja ja nokkapelli istuvat hienosti paikallaan. Loput hienosäädöt tehdään sitten omassa tallissa. Kuvassa keinotekoinen madallus, auto on vielä helmoistaan kiinni penkissä, pukit pyörien alla ja penkillä vedetään koria alaspäin :-)

Takaluukussakin oli hiukan sanomista. Pieni lommo VW-merkin ja mallimerkinnän välissä. Takaspoileri oli ihmeellisesti notkolla, mutta oikeni spoikkaa lämmittämällä hienosti, ei tarvinnutkaan vaihtaa

Takaluukun VW-merkin poistamiseen käytetään tinaa. Luukussahan on VW-logon kohdalla kolo, se täytettiin tinalla. Ennen tinaamista maali pitää hioa tarkasti pois ja pelti puhdistetaan vielä erikseen tinaamista varten pohjustusaineella.

Tina sulatetaan kaasuliekillä ja siloitellaan lastalla "sinne päin". Tinan jähmetyttyä ylimääräiset höylätään pois. Jos tinaamisen tekee kunnolla, ei kittiä välttämättä joudu käyttämään ollenkaan! Tässä tapauksessa kyllä joudutaan, luukussa on muitakin pieniä lommoja joita joudutaan kittaamaan.

Ylimääräiset tinat hiottuna pois

Sipaus pakkelia.

Puskurin sovittelua. Kennyltä tullut VR6 etuhelma piti tietysti heti laittaa paikalleen ja katsoa miltä näyttää.

Pekka teki puskuriin hiukan muovihitsausta, lampunpesimien reijät hitsattiin umpeen. Puskurin yläosa maalataan mustaksi.

Tässä kuvassa näkyy etukulma sisäpuolelta. Harmi ettei tullut otettua kuvaa miten solmussa se oli, sillä sitä se todella oli. Paikoitellen pelti oli vääntynyt kolminkerroin mutta kummasti Pekka sai siitä taivuteltua sen näköisen että maalauksen jälkeen tuskin huomaa että kulmalle on koskaan mitään tapahtunut.

Kaverilla on ylimääräisenä GT:n kylkilistat ja muovikaaret. Niitä piti tietenkin sovittaa paikoilleen ja katsella hetki miltä näyttäisi niiden kanssa. Taidan kuitenkin jättää listat laittamatta. Ja saahan ne sitten vielä jälkikäteenkin jos siltä alkaa tuntua.

Tässä altapäin otetussa kuvassa näkyy hienosti vaihdettu puskurin ja lokasuojan kiinnityspalikka. Käytettynä löydettiin tämäkin... säästöä ;)

Nokkapellissäkin oli lommo eikä ilman pakkelia selvitty. Tässä pakkelin päälle levitettynä "tuhkaa" joka paljastaa pienet kolot jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.

Katto työn alla.

Helmaan sipaus tinaa....

... ja ihan hiukan kittiä päälle.

Kuten myös oveen.

Oviaukot maalattiin ensin. Kuvassa näkyy myös jo kattoon, nokkapeltiin ja takaluukkuun (eli siis paklattuihin kohtiin) maalattu hiontaväri.

Loput pohjatyöt alkavat tästä. Ovet ovat jo paikallaan ja tehdään viimeisiä hiontoja ennen maalausta. Päätettiin maalata auto kokonaan yli vaikka toista kylkeä ei olisi tarvinnut maalata kokonaan. Eipähän jää ainakaan sävyeroja.

Vento siirretty "uuniin" jossa maalaus tehdään. Tilassa kunnon lämmitys, valot ja imurit imemässä turhat pölyt ja roskat pois. Rikkinäinen tuulilasi irroitettiin vasta tässä vaiheessa, tähän asti se palveli hyvin suojaamassa sisustaa turhilta pölyiltä.

Maalaaja T. Tammi työn touhussa. Ensin maalataan sävypohjaväri jotta varsinainen värimassa peittää paremmin ja mahdolliset kiveniskemät eivät hiin helposti paljasta harmaata hiontaväriä.

Nokkapelti väritettynä, eli värimassalla maalattuna. Lakka tulee vielä päälle ja tuo kiillon.

Puskuriin maalattiin ensin punainen värimassa. Sen kuivuttua maalattiin yläosa mustaksi.kiiltävällä mustalla värimassalla.

Itse auto värjättynä...

...ja sitten lakattuna. Massan päälle vedettiin kolme kerrosta lakkaa jotta saatiin riittävä kiilto. Tarkkasilmäinen huomaa tässä kuvassa sen pakollisen valumankin™ (joka kyllä saadaan hiottua pois :-)

Nokkapelti lakattuna. Komiasti kiiltelee!

¨Takaspoileri lakattuna. Tuli tästäkin hieno! Tämä on siis se sama takaspoileri joka oli notkolla. Ilmeisesti mennyt notkolle koska porattu reiät väärään kohtaan (reikiä jouduttiin hiukan levittämään) ja spoileri kiristetty väkisin paikalleen. Alkuperäinen pinta oli myös ihmeellisillä kuopilla, nyt on sileä ja kiiltävä!

Etupuskuri lakattuna. Maalattu ja kiiltäväksi lakattu yläosa on kokeilu, katsotaan miltä näyttää. Jos on hyvä niin maalataan kylkilistat ja takapuskurinkin yläosa kiiltäviksi... jos ei näytä hyvältä niin sitten vedetään etupuskuriinkin matta "röpelöpinta".

Tältä Vento sitten näytti kun on peittelyt purettu pois, puskuri nostettu jo paikalleen.

Pekka suhautteli heti ensi tilassa ovet ja takaluukun sisustat täyteen koteloaineita jotta minä pääsin kasailemaan. Koteloaineen kanssa ei säästelty... oli aika suttuista puuhaa työnnellä johtoja tuonne takaluukun sisään.

Tässä sitä sitten ollaan. Ovet kasailtuna, ehjä lasi liimattuna paikalleen, nokkapeltikin voitiin jo nostaa paikalleen. Keulalla vielä toistaiseksi normaalit GT-valot. Aika traktorilta näyttää...

Vihdoin saatiin asennettua myös konepellin lukko, enää ei tarvi sitoa rautalangalla kiinni kun autoa siirrellään.

Varsinainen isompi homma oli etuakselipalkin vaihto. Moottori tuettiin ensin ylhäältä jotta akselipalkki voitiin tiputtaa alta pois.

Näkymä altapäin. Ennen kuin akseli putoaa pitää irroittaa alatukivarsien kiinnitysputit, raidetangon pultit, pultit joilla akseli on rungossa kiinni, vakaajan pultit... ja ennen kuin kone oli nostettu ylös myös tietty moottorin ja laatikon taaimmaiset kiinnityspultit.

Tässä auto nosturilla. Akseli näyttäisi olevan jo tässä kuvassa irti ja uusi menossa paikalleen. Aika paljon helpottaa nosturi tällaisia hommia. Tällaisen kun joskus saisi kotitalliin...

Tässä näkyy akselin vääntynyt korva. Ei tarvi olla kuin millin pari sivussa niin on pyörä jo sentin takana.

Samalla kun oli moottori tuettuna ja akseli irti korjattiin väntyneet moottorin kannattimet. Sekä etu- että takakannatin olivat vääntyneet. Hyvä puoli näissä kolmoskoppaisen kannattimissa verrattuna kakkoskoppaisen vastaaviin on se että nämä voi korjata. Kakkoskoppaisen nestevaimentimillahan ei tee mitään jos hajoavat. Nämä sienen näköiset osat yleensä vääntyvät kolareissa kun moottori siirtyy hieman. Näille annettiin lämpöä ja paukutettiin suoraan ja maalattiin jonka jälkeen kannattimet kasattiin ja asennettiin takaisin paikoilleen.

Tässä ehjä palkki jo paikallaan. Mittasimme että pyörät ovat nyt suurinpiirtein paikallaan. Reilun millin heitto sallittakoon, senkin voisi korjata akselin säätöihin koskemalla mutta ei jaksanut enää hieroa pultteja auki kun kuitenkin seuraavassa mittauksessa olisi heittoa toiseen suuntaan... :-)

Koneesta valahti hiukan öljyä kun suodatin otettiin pois tieltä kun sitä etukannatinta korjattiin.

Kuvassa ratti ehjällä airbagillä... löytyi käytettynä.

Uudet turvavyöt. Kattoverhoilu tuli samalla laitettua takaisin paikalleen.

Uusi airbagin ohjainlaite asennetaan kojetaulun alle runkopalkin päälle. Ohjainlaite menee aina kolaritilanteessa (airbagin lauetessa) korjauskelvottomaksi... samoin kuin siis turvavyöt jos kiristin laukeaa.

Loput osat Kenny's Car Stylingistä. Hellan valot ovat hienot! Ja erikoiset. Mukana tuli myös Bonrathin maskilippa mutta se ei oikein istuvan niin kuin pitäisi... meni lopulta Pekan Varianttiin.

Tässä valot paikoilleen asennettuna... aika häijyn näköinen, eikö? Luomet tarvii vielä maalata uudelleen ja pistää vilkut ja sumarit kunnolla kiinni... ja vaihtaa valokatkaisin etusumarimalliseen.

Sitten taas maalattuna paljon lisää, kuvassa talvivanteiksi ostamani käytetyt Compomotivet jotka maalattiin uudelleen.

Tässä vieläkin alla kesärenkaat... tammikuussa. Kuten kuvasta näkyy, ne listatkin sitten maalattiin, samoin etu- ja takahelma ja maski.Tässä ollaan lähdössä Poriin pyöränkulmien säätöön.

Nelipyöräsuuntaus Automarkussa (Pekan työpaikalla). Tietokoneella käytetään, joka pyörään tulee kuvassa näkyvät härvelit jotka katselevat toisiaan optisesti ja radiolinkin yli lähettävät mittaustietonsa tietokoneelle (tai mikä se keskusyksikkö nyt sitten onkin).

Kaiken kaikkiaan säätö oli aika pikku homma, ei tarvinnut säätää oikeastaan muuta kuin aurausta. Camperia säädettiin kanssa hiukan pienemmäksi vaikkei olisi tarvinnutkaan. Pienemmällä camperilla ei ota renkaat niin helposti kaariin kiinni.

Gummit tuli, ja ovat jo auton allakin. Nokian Hakkapeliitta kakkoset, koko 205/50-16". Joskus oli tullut päätettyä, ettei enää koskaan nastarenkaita, mutta niin vain tuli lupaus pyörrettyä. Ehkä kolmatta talvea ajettavat Blizzakit (jotka siis olivat Jetassa) ovat hiukan liikaa horjuttaneet luottamusta kitkoihin. No anyway, hyvät ovat nuo Nokian kitkanastarenkaat! Oikeastaan voisi sanoa, ettei enää koskaan kitkoja...

Vento sai sitten lopulta vakuutustarkastajan hyväksynnän. Sitten enää tarvitsi odotella papereita jostain Helsingistä ennen kuin pääsi leimalle. Hyvältä tuntui kun sai ajaa Kankaanpää-Pori väliä kun pyöränkulmia kävin säätämässä. On se vaan hiljainen kun vertaa Jettaan. Alusta oli kyllä karmean vetelä, jälleen Jettaan verrattuna. No, siihen oli kyllä parannus suunniteltuna.

Papereita odotellessa oli hyvää aikaa ruostesuojata auto. Tällä kertaa ruostesuojaus tehtiin oikein ruostesuojausfirman toimesta eikä kuvia ehtinyt ottamaan. Tässä hiukan mallia miltä eturipustukset näyttävät käsittelyn jälkeen.

Ja sitä tavaraa oli sitten joka paikassa, kova homma pestä ylimääräiset mönjät pois. Liuottimen kanssa sai läträtä ja vieläkin jäi muutamaan paikkaan...

... mutta tältä näytti muutaman liuotinpesukerran jälkeen. Ei paha vaikka itse sanonkin.

Ja toiselta puolelta.

Nyt ei sitten ollut todellakaan enää muuta tekemistä kuin odotella niitä papereita sieltä vakuutusyhtiöstä. Vento alkoi olla jotakuinkin valmis. Alustan vaihtoa oli siis silti vielä ainakin luvassa ja piti alkaa jo miettiä kesävanteita- ja renkaitakin...

Yes. Se on siinä. Katsastus oli läpihuutojuttu. Tai no, alatukivarren puslaa kehotettiin vielä katsoa (meni lopulta pulttia kiristämällä) samalla kun alle lyödään kunnon alustasatsia.

Ei sitten muuta kuin kovaa ajoa :)

Vento sai vielä uudet sumuvalot, edellisessä kuvissa näkyneille kävi hiukan hassusti, ne nimittäin SULIVAT polttimoiden kantojen vierestä. Arvelimme että alustan suojausaineet olisivat jotenkin reagoineen sumareiden kantoihin, mitään muuta järkevää syytä emme keksineet. No, nyt on uudet tarvikesumarit, eivätkä olleet edes pahan hintaiset.

Päätin asentaa Ventoon sähkölasit. Tässä laatikollinen tavaraa jonka irroittelin edellisenä talvena Pekan taxfree Golfista. Alkuperäiset sähkölasit kun asentaa, joutuu vaihtamaan aika läjän johtoja ja täten purkamaan aika paljon verhoilujakin. Ensimmäisenä iltana sain oviverhoilujen lisäksi alkuperäisen mukavuusjohtosarjan (keskuslukon, sähköpeilien ja -lasien yms. johdot) irroitettua.

Kuvassa oikealla alla ovien sisään tulevat johdot, keskellä '94 Golfin mukavuusjohtosarja, vasemmalla '96 Venton vastaava (josta siis puuttuu sähkölasien vaatimat johdot). Ylhäällä vielä '94 Golfin takapään johtosarja jonka avulla ihmeteltiin liittimien ja johtojen erilaisuuksia.

VW:n insinöörit olivat näet '94 ja '96 mallien välillä muuttaneet hiukan johdotusta, tai oikeastaan lähinnä liittimiä. Muutaman johdon väri oli hämäyksen vuoksi erilainen, lisäksi puuttui jokin paremmin varustellun mallin ovien varoitusvalon johto. Vasemmalla '94 Golfin johtosarja, oikealla '96 Venton. Takapäähän keskuslukituksen pumpulle menevä johto on eri pituinen ja eri puolella autoa kuten pumppukin (Ventossa vasemmalla ja Golfissa oikealla).

Liityntä auton muihin sähköihin oli siis erilainen vanhemmassa mallissa ja johtosarjaa piti hiukan muokata Venton uudempia sähköjä varten. Kuvassa Venton orggis johtosarjasta katkaistut johdot ja johtojen päässä ollut liitin liitettynä '94 johtosarjaan. Johtojen värit suurinpiirtein jopa täsmäävät :-) Lisäksi johtosarjaa piti takapäästä jatkaa jotta keskuslukon pumpun voi säilyttää alkuperäisessä paikassaan (ainut paikka minne se järkevästi mahtuu)

Kaikki vihdoin nipussa ja jopa toimii! Aika luxusta :-) Vähän herätti ihmetystä se että häläriä pois kytkiessä kaikki lasit aukesivat 10cm mutta homma ratkesi hälytintä ohjelmoimalla. Ovipahveihin piti vielä löytää nätit tulpat ex-veivien paikalle... Kuskilla luonnolisesti kontrolli molempiin etulaseihin...

...kuten myös takalaseihin. Takaovien kahvoissa on tietysti myös etuovien kahvoja vastaavat kytkimet omiin laseihinsa.

Venton kevät-look. Alusta vakio, alla aiemmin Jetassa olleet DBV Nizzat (8x17" 205/40 Falken renkailla). Jo aikaa sitten olin tilannut O.Z. Superleggerat mutta oli O.Z:lla toimitusvaikeuksia. Alle tulossa myös Eibach Sportline 45-50mm jouset Koni Sport iskareilla.

O.Z. laatua. Ensin sai odotella vajaa kaksi kuukautta ja sitten saa sekundavanteet. Kaikissa neljässä valmistusvirhe: Keskireikä ja ulkoreuna kohdillaan mutta koko "tähti" 3mm sivussa!!! Näkee silmällä kun vertaa esim. ulkoreunan leveyttä. Uskomattoman huonoa laaduntarkkailua firmalta jonka pitäisi valmistaa laatuvanteita!

...ja taas vajaa kaksi viikkoa odottelemista ennen kuin sain toiset tilalle. Tällä kertaa sentään virheettömät. Samalla värikin vaihtui. Superleggeroiden paras ominaisuus on paino, nämä painavat noin 7kg kappale, 6kg vähemmän kuin aiemmin alla olleet, yläkuvassa näkyvät DBV:t! Todella mukavat ajella, töyssytkään eivät tunnu yhtä teräviltä. Sitten vielä sai odotella jousia...

VIHDOIN liki kahden kuukauden odotuksen jälkeen sain madallusjouset. Tässä sivuprofiili ennen madallusta.

Siinä alla ensin originaali paketti, yllä pikasäädettävä Koni Sport ja Eibach Sportline jousi, pitäisi madaltaa 45-50mm. Takapäässä säädetään sokkasäädöllä jousilautanen yläasentoon ettei perä putoa liikaa. Jouset nääs on aina Golfin jousia ja Ventossa perä on raskaampi. Jetassa ainakin sama kikka toimi...

Samalla kun oli pyörä irti niin päätettiin pistää hiukan peremmat levyt eteen... vanhoilla orggiksilla tahtoi olla hiipumista, luulisi että nuo jäähdytetyt kestävät hiukan enemmän jarruttelua.

Satuloiden kelkat vaativat hiukan työstämistä että paksummat levyt sai mahtumaan... levyn uraa piti levittää ulospäin sen verran kuin levyillä on paksuuseroa.

Etupää laskettuna, takapää vielä vakiokorkeudella... eron huomaa!

Ja siinä sitten valmiina. Suurinpiirtein balanssiin se tuli. Takapää näyttää olevan hiukan alempana, takaluukussa on tosin aika paljon tavaraa. Enää eivät hauku ainakaan maasturiksi tai traktoriksi. Kaiken lisäksi on vielä aivan loistava ajaa.

Hiukan tuninkia.

Vento hiukan puhtaampana.

Tampereen visiitillä satuin parkkiin sopivaan paikkaan... sai otettua mukavat vertailukuvat orggiksesta ja pikkasen laitetusta. Toivottavasti etummaisen auton omistaja ei pahastu että hiukan "lainasin" sitä :-)

Kumman ottaisit?

Kuva Volkkariyhdistyksen 20-vuotiskesäpäiviltä Pälkäneeltä. Yllätyksekseni irtosi voittopytty luokassa "Paras H20". Tuomaristo arvosti taloudellisuutta, perhearvoja ja hyvällä maulla tehtyjä muutoksia :)

Erillisarjan asennusta. Etuoviin piti viedä kaijuttimien johtoja. Etsin ensin pitkään oikeaa liitintä tai edes sen varaosanumeroa mutta kun sitä ei löytynyt niin sitten lopulta tein vain reijät oviin menevien johtosarjojen liittimiin josta johdot sitten vietään ovien kajareille.

Veljekset Jaakkola lähdössä Bug Runiin kesäkuussa '02.

Loppukesästä tuli kokeiltua kaverin Melbereitäkin Venton alle. Sopii nekin ihan hyvin.

Pyörän laakeri piti ääntä alkutalvesta '02 pitkään... kyllä sillä silti tuli ajeltua yli 5000km. Aika kuiva laakeri oli kun se avattiin. Samalla vaihdettiin alapallonivel jossa oli väljää.

Venton talvilook 02/03.

Keväällä ehdin ajaa kesärenkailla vajaan viikon kun hajosi takarengas... ei noin matalien renkaiden tyhjenemistä heti huomaa... vähän oli vetelän tuntuinen ja ratti hiukan vinossa. Ajattelin käydä huoltoasemalla katsomassa paineet mutta en ihan ehtiny sinne asti kun alkoi jo peilissä näkyä sinistä savua ja kuminpalasia lenteli...

No, uudet renkaat olisin ostanut jokatapauksessa koska eturenkaat olivat jo vaihtokunnossa. Ei kannattaisi ajella säätämättömillä pyöränkulmilla.

Samalla renkaita vaihdellessa sovitin veljeni Golfiin tulevia Audi TT:n Parabol-vanteita... aika mageet!

Ventoon piti sitten vihdoinkin pistää hiukan lisätehoa. Homma alkoi välijäähdyttimen asennuksella. Cooleriksi tuli TDI:n orggis-cooleri, joka kaiketikin on ihan OK. Myös putket ovat TDI:stä lähes kokonaan. Imusarjan "adapteri", eli tuo 90-asteinen mutka imusarjan päällä on 1.6TD:stä. Alkuperäisessä on kiinni EGR:n (eli pakokaasujen takaisinkierrätyksen) liitäntä eikä sitä voinut oikein käyttää koska tuota adapteria piti kääntää 180 astetta.

Kaikki muut putket ovat alkuperäistä tai TDI:stä peräisin paitsi tuo lyhyt rosteripätkä tuolla imusarjan päällä... se on peräisin jostain putkilypsykoneen putkistosta :)

Kuvassa näkyvä sininen letku on väliaikainen ahtopainemittarin paineletku.

Jotta TD kulkisi hivenen paremmin, pitää sen saada enemmän ruokaa. Helpoimmalla alkuun pääsee kun poistaa syöttöruuvista sinetin, löysää lukkomutteria ja kiertää lisää syöttöä (myötäpäivään). Lukkomutteri tietty lopuksi vielä kiristetään.

Syötön lisäämisen myötä tyhjäkäyntikierrokset nousevat, niitä saa laskettua toisesta ruuvista pumpun takaa.

Kun kone saa 'tarpeeksi' ruokaa, voidaan alkaa nostaa ahtopaineita säätämällä hukkaportin tankoa. Joissain malleissa pitää ruuvata hukkaportissa olevaa ruuvia, tässä säädetään tankoa ikäänkuin pidemmäksi. Ensin lukitusklipsi pois, sitten avataan muttereita niin paljon kun tanko antaa pituudessa myöden.

Näillä virityksillä ahtopainemittarin mukaan ahdot nousivat 0,6:sta 0,8:aan. Persdynon perusteella tehoja tuli lisää ehkä 10-15hv, eli aletaan olla aika lähellä 1Z-koneisen 1.9TDI:n tehoja. Savutuskaan ei ole ollenkaan mahdoton.

Niin sekin sitten meni lopulta myyntiin Seatin tulon myötä, joulukuussa '03.