Kevät 2011 ja Heikille toinen perheenlisäys. Seat alkoi käydä pikkaisen ahtaaksi. Mikäs siinä, ei muuta kuin Espoon AVK:lle ostoksille. Mukaan tarttui jälleen kakkis, tällä kertaa mallia Superb. Kakkismies on aina kakkismies.

Tämäkin aihio on saanut pusun keulaan, suurinpiirtein apukuskin kohdalle. Tarina ei kerro, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut.
Myös apukuskin puolen ovi on kärsinyt. Tähän vauriot sitten rajoittuvatkin, hämmästyttävää kyllä sisällä kaikki on ehjää, airbagit ja turvavyön kiristimet eivät ole lauenneet.
Keulaa purkaessa kannattaa miettiä ja kirjata ylös kaikki pienetkin muovinkappaleet, helpottaa huomattavasti ostoslistan tekoa myöhemmin. Jokaista ruuvia ei kannata irrottaa jos ei ole pakko. Jättää ruuvit yms. irroiteltuun osiin paikalle, niin sitten myöhemmin kun on uudet osat hankittuna, on helppo vain siirtää ruuvit vaurioituneesta osasta ehjään. Muuten menisi kaikki aika miettiessä minkälainen ruuvi mihinkin kuuluu.
Lopulta saatiin auto sitten nosturille asti ja päästiin hieromaan tekniikkaa pois. Ihan kauhea homma siinä ei ollut, kun sekä oikea, että vasen kannatin olivat poikki. Kuvassakin kone jo melkoisesti roikkuu.
Vetarit, kardaani, pakoputki, polttoaineputket ja johtosarja irti ja koneen ja laatikon voi nostaa pois. Pakoputkien ja kardaanin pultit vähän hankalassa paikassa, muuten helppo nakki.